Tuotantolaitosten toimistojen ja valvomoiden sisäympäristö TTL
Tässä tiivistelmä: LOPPURAPORTTI TSR-HANKKEESTA 220260
TÄSTÄ VOIT LADATA KOKO RAPORTIN
Tuotantolaitosten toimistojen ja valvomoiden sisäympäristöstä löytyy niukasti tietoa.
Tässä tutkimushankkeessa selvitimme seitsemän metsä- ja metalliteollisuuslaitoksen toimistojen ja valvomoiden sisäympäristön laatua kenttätutkimuksilla. Työntekijöiden kokemuksia selvitimme käyttäjäkyselyllä ja tuotantolaitosten toimintatapoja sisäympäristöasioiden hoitamisessa haastattelulla.
Kenttätutkimuskohteena oli 14 toimistoa ja 21 valvomoa sahoilla, sellutehtailla ja metallin tuotannossa. Toimisto- ja valvomotyöntekijöille tehtyyn käyttäjäkyselyyn vastasi 538 työntekijää ja haastatteluihin osallistui yhdestä neljään henkilöä kustakin tuotantolaitoksesta. Kenttätutkimusten tulosten perusteella toimistojen ja valvomoiden sisäilman laatu ja olosuhteet sekä valaistus olivat pääosin hyvällä tasolla. Kehotärinä oli vähäistä, vaikka tärinää oli valvomoissa havaittavissa.
Toimistojen ja valvomoiden sisäympäristön laatua heikensivät ilmanvaihtoon liittyvät ongelmat ja riittämätön rakennusten ylläpito. Myös muita sisäympäristön laatua heikentäviä tekijöitä, kuten teollisia mineraalikuituja, pölyä, rakenteiden kosteusvaurioita sekä tuotantotiloista kulkeutuvia hajuja ja kemiallisia yhdisteitä todettiin. Sisäympäristöä heikentäviä tekijöitä esiintyi valvomoissa enemmän kuin toimistoissa. Ne voivat vaikuttaa työhyvinvointiin ja viihtyisyyteen, mutta niihin ei liittynyt sairastumisen vaaraa tutkimuksessa mukana olleissa toimistoissa ja valvomoissa.

Tuotantolaitosten toimistojen ja valvomoiden sisäympäristö
Tämän tutkimuksen tulosten perusteella metsä- ja metalliteollisuuslaitoksissa tarvitaan toimenpiteitä toimistojen ja valvomoiden sisäympäristön kehittämiseksi.
Sisäympäristön laadun lisäksi kehitettävää on myös sisäympäristöasioihin liittyvissä toimintatavoissa. Laadimme tutkimuksessa malleja ja vinkkilistan, joita tuotantolaitokset, työterveyshuollot ja sisäympäristöselvityksiä tekevät asiantuntijat voivat työssään hyödyntää. Malleja ja vinkkilistaa voidaan soveltaa metsä- ja metalliteollisuuden lisäksi myös muilla teollisuudenaloilla.
Sisäympäristöasioiden kokonaisuus
Sisäilmalla tarkoitetaan rakenteiden rajaamalla alueella olevaa sisäilmaa (Lappalainen ym. 2017). Sisäilmasto on sisäilmaa laajempi käsite, johon kuuluu sisäilman lisäksi lämpöolosuhteet. Sisäympäristö on puolestaan laaja kokonaisuus, joka sisältää sisäilmaston lisäksi muun muassa valaistuksen ja ääniympäristön sekä muita sisäympäristöön vaikuttavia tekijöitä, kuten käytettävyys, erilaiset viihtyvyystekijät ja psykososiaaliset näkökulmat. Sisäympäristöasioita on käsiteltävä ja arvioitava kokonaisuutena, koska niihin vaikuttavat monet tekijät. Työterveyslaitoksen kehittämän ABC-mallin mukaan kokonaisuuteen kuuluvat rakennus ja sen olosuhteet (A), tilan käyttäjien kokemukset ja hyvinvointi (B) sekä toimintatavat, joilla työpaikalla ennaltaehkäistään, hallitaan ja ratkaistaan sisäilmatilanteita (C) (kuva 1). Sisäilmatilanteilla tarkoitetaan tässä raportissa tilanteita, joissa sisäympäristöön liittyvät asiat ovat esillä työpaikalla. Sisäympäristöasioiden kokonaisuus on kunnossa, kun sen osa-alueet ovat kunnossa.

Kuva 1: Sisäympäristöasioiden kokonaisuus.
Sisäympäristön laadun selvittäminen
Työturvallisuuslain 738/2002 mukaan työnantajan on selvitettävä ja tunnistettava työhön liittyviä haittoja ja vaaroja ja ryhdyttävä tarpeellisiin toimenpiteisiin turvatakseen työntekijöille terveelliset ja turvalliset työskentelyolot. Mikäli haitta- tai vaaratekijöitä ei voida poistaa, on työnantajan arvioitava niiden merkitys työntekijöiden turvallisuudelle ja terveydelle. Laki velvoittaa työnantajaa myös jatkuvaan työpaikan työolosuhteiden terveellisyyden ja turvallisuuden seurantaan. Edellä mainitun lain perusteella työnantajan on tarvittaessa selvitettävä ei-tuotannollisten työskentelytilojen, kuten tuotantolaitosten toimistojen ja valvomoiden, sisäympäristön laatua ja ryhdyttävä toimenpiteisiin sen parantamiseksi. Rakentamislaissa 751/2023 on vaatimuksia tuotantolaitosten toimistoille ja valvomoille. Laissa on määritetty rakentamisen olennaiset tekniset vaatimukset, jotka koskevat myös korjaus- ja muutostöitä. Laki edellyttää lisäksi, että rakennus ympäristöineen täyttää jatkuvasti terveellisyyden, turvallisuuden ja käyttökelpoisuuden vaatimukset, ja rakennuksen ja sen järjestelmien kunnossapidosta huolehditaan. Huolehtimisvelvollisuus on rakennuksen omistajalla. Tuotantolaitosten toimistojen ja valvomoiden sisäympäristöön voivat vaikuttaa sekä rakennus että tuotantoprosessi. Tämän vuoksi niiden sisäympäristön laatua arvioitaessa on selvitettävä molempien vaikutus.
Havainnot ja suuntaa antavat mittaukset
Kenttätutkimusten aikana havaitsimme lähes kaikissa toimistoissa ja valvomoissa sisäympäristöä heikentäviä tekijöitä, joista osa liittyi tuotantoprosessiin ja joita ei esiinny ei-tuotannollisten työpaikkojen toimistoissa. Poikkeavaa hajua, kuten terpeenin, rikkiyhdisteiden, kemiallista tai homeen hajua, havaitsimme 71 % tutkituista toimistoista ja valvomoista (n=35). Tärinää havaitsimme 32 % toimistoista ja valvomoista (14 % toimistot ja 43 % valvomot) ja melua 57 % toimistoista ja valvomoista (29 % toimistot ja 76 % valvomot). Poikkeavia lämpöolosuhteita (kuuma, kylmä, veto, kostea ilma) havaitsimme 29 % toimistoista ja valvomoista (21 % toimistot ja 33 % valvomot). Tasopinnoilla havaitsimme paljon pölyä ja likaa 69 % toimistoista ja valvomoista (toimistot 50 % ja valvomot 81 %) (kuva 7). Poikkeavia puhtaushavaintoja teimme ilmanvaihdon päätelaitteissa ja lämpöpumpuissa 56 % toimistoista ja valvomoista (57 % toimistot ja 55 % valvomot) ja ilmanvaihtokanavissa tai -koneella 56 % toimistoista ja valvomoista (38 % toimistot ja 60 % valvomot).


Kuva 7. Pölyä ja likaa ikkunalaudalla ja ilmanvaihdon päätelaitteessa.
Sisäympäristöasioiden esilläolo
Haastateltavien mukaan toimistojen ja valvomoiden sisäympäristöasiat olivat olleet esillä ja keskusteluttaneet kaikissa tuotantolaitoksissa. Yhdessä tuotantolaitoksessa huolta olivat aiheuttaneet erityisesti tuotannosta kulkeutuvat altisteet, kun muissa oli mietityttänyt myös rakennuksen vaikutus sisäilmaan. Toimistoissa ja valvomoissa oli esiintynyt poikkeavia hajuja, kuitulähteitä ja kuituja, kosteusvaurioita sekä lämpöolosuhteisiin, vetoon, pölyihin, haihtuviin orgaanisiin yhdisteisiin, meluun ja tärinään liittyviä ongelmia. Niiden takia oli tehty erilaisia selvityksiä ja toimenpiteitä, kuten rakenteiden korjauksia ja tiivistyksiä, ilmanvaihdon puhdistuksia sekä tilojen ja rakenteiden ylipaineistuksia. Lisäksi oli hankittu jäähdyttimiä ja asennettu ilmalämpöpumppuja. Toimenpiteet eivät olleet aina johtaneet toivottuun lopputulokseen eli tyytyväisyyteen sisäympäristöön. Työntekijöillä oli haastateltavien mukaan esiintynyt sisäilmaan liitettyä oireilua lähes jokaisen tuotantolaitoksen toimistoissa tai valvomoissa. Työntekijöitä oli myös siirretty väistötiloihin ja etätöihin oireilun takia.
Tässä tutkimushankkeessa selvitimme tuotantolaitosten toimistojen ja valvomoiden sisäympäristöä sahoilla, sellutehtailla ja metallien tuotannossa. Tutkimukseen mukaan valikoituneet tuotantolaitokset ja niiden toimistot ja valvomot olivat varsin vanhoja. Myös ilmanvaihtojärjestelmät olivat monissa alkuperäisiä. Tutkitut toimistot ja valvomot edustavat kuitenkin hyvin tutkittuja teollisuudenaloja, jonne ei ole valmistunut uusia tuotantolaitoksia viime vuosikymmeninä yksittäisiä laitoksia lukuun ottamatta.
Jokaisen tutkitun toimiston ja valvomon sisäympäristössä tai siihen vaikuttavissa tekijöissä oli kehitettävää.
Noin puoleen kohteista suosittelimme kenttätutkimusten perusteella kosteusvaurio- ja ilmatiiviyskorjauksia sekä ylläpidon, kuten siivouksen, kehittämistä. Ilmavirtojen ja paine-eron säätöä sekä kuitulähteiden selvittämistä suosittelimme reiluun kolmannekseen toimistoista ja valvomoista, ja ilmanvaihtojärjestelmän uudistamista noin viidennekseen.
Rakennusten sisäympäristölle ja siihen vaikuttaville tekijöille on esitetty vaatimuksia useissa laissa ja asetuksissa. Ei-tuotannollisten työpaikkojen sisäympäristölle on lisäksi olemassa erilaisia viite- ja ohjearvoja sekä tavoitetasoja. Ne eivät pääosin ole terveysperusteisia, vaan niiden avulla tunnistetaan poikkeavia mittaustuloksia lisäselvitys- ja toimenpidetarpeen arvioimiseksi. Tuotantoprosessista peräisin oleville altisteille on olemassa työhygieenisiä raja-arvoja, kuten HTP-arvot. Niiden avulla pyritään puolestaan estämään työntekijöiden liiallista altistumista ja terveyshaittojen syntymistä. Tuotantolaitosten toimistojen ja valvomoiden kaltaisissa tiloissa, joissa sisäympäristöön vaikuttaa sekä rakennus että tuotantoprosessi, ei ole olemassa omia vertailuarvoja.
Tuotantolaitosten kaikkien toimistojen ja valvomoiden sisäympäristötutkimusten mittaustulosten tulkinnassa voidaan soveltaa suunnittelua koskevissa määräyksissä ja ohjeissa esitettyjä lukuarvoja. Toimistojen ja valvomoiden äänitason, tärinän ja akustisten mittausten tuloksia voidaan lisäksi verrata standardeissa esitettyihin arvoihin.
Tulosten tulkinnassa voidaan myös käyttää valtioneuvoston asetuksissa esitettyjä toiminta-arvoja. Tämän tutkimuksen tulosten perusteella tehdasalueella olevissa erillisissä toimisto- ja valvomorakennuksissa voidaan tulosten tulkinnassa lisäksi käyttää ei-tuotannollisille työpaikoille annettuja viite- ja ohjearvoja. Toimenpiderajoja voidaan myös käyttää esimerkiksi lämpökuvauksen ja materiaalinäytteiden mikrobitulosten tulkinnassa. Tuotantotilojen yhteydessä olevien toimistojen ja valvomoiden mittaustulosten tulkinnassa on huomioitava rakennuksen lisäksi tuotantoprosessista kulkeutuvien altisteiden vaikutus. Kulkeutumista voidaan selvittää esimerkiksi ilmavirtaussuuntien kartoituksella sekä paine-ero- ja altistemittauksilla.
Tulosten tulkinnassa voidaan käyttää soveltuvin osin ei-tuotannollisille työpaikoille annettuja viite- ja ohjearvoja, tavoitetasoja sekä toimenpiderajoja. Altisteille, joille ei ole olemassa muuta vertailuarvoa kuin HTP-arvo, pitoisuudet tulisi toimistoissa ja valvomoissa olla alle 10 % HTP-arvosta. Suunniteltaessa uusia tai korjattaessa olemassa olevia tuotantolaitosten tiloja, tulee niiden täyttää rakentamislaki (751/2023) ja -määräykset. Suunnittelussa on huomioitava useita sisäympäristöön vaikuttavia tekijöitä, kuten tuotantoprosessi, lämpö- ja kosteuskuormitus sekä tilojen sijainti. Sisäympäristö on huomioitava myös suunniteltaessa ääneneristystä ja 74 Tuotantolaitosten toimistojen ja valvomoiden sisäympäristö meluntorjuntaa, valittaessa rakennusmateriaaleja ja määriteltäessä ilmanpitävyyttä. Ilmanvaihdon on poistettava sisäilmasta toiminnasta ja materiaaleista aiheutuvia epäpuhtauksia, viihtyisyyttä haittaavia hajuja sekä estettävä haitallisia paine-eroja (Ympäristöministeriön asetukset 1009/2017 ja 782/2017).
Hyvällä rakenne-, ilmanvaihto- ja tilasuunnittelulla voidaan varmistaa tuotantolaitosten toimistojen ja valvomoiden laadukas sisäympäristö, jolla on vaikutusta työntekijöiden terveyteen, työhyvinvointiin ja viihtyvyyteen. Suunnittelua varten tarvitaan riittävästi lähtötietoja sisäympäristöön vaikuttavista tekijöistä, joita saadaan esimerkiksi tuotantolaitosten toimistojen ja valvomoiden sisäympäristöselvityksellä
Johtopäätökset
Tässä tutkimushankkeessa tuotimme uutta tietoa metsä- ja metalliteollisuuslaitosten toimistojen ja valvomoiden sisäympäristöstä Työterveyslaitoksen ABC-mallin mukaan. Sisäympäristön laatua selvitimme kenttätutkimuksilla sahoilla, sellutehtailla ja metallien tuotannossa, joissa arvioimme rakennuksen lisäksi tuotantoprosessin vaikutuksia. Työntekijöiden havaintoja ja kokemuksia selvitimme käyttäjäkyselyllä, ja toimintatapoja sisäympäristöasioita hoitavien henkilöiden haastattelulla. Teollisten tuotantolaitosten toimistojen ja valvomoiden sisäympäristö poikkeaa ei tuotannollisten työpaikkojen sisäympäristöstä. Toimistoissa ja valvomoissa esiintyy sekä rakennuksesta että tuotantoprosessista peräisin olevia sisäympäristön laatua heikentäviä tekijöitä. Niihin ei kuitenkaan liity tämän tutkimuksen tulosten perusteella sairastumisen vaaraa, mutta ne voivat vaikuttaa työhyvinvointiin ja viihtyisyyteen. Tämän takia tarvitaan toimenpiteitä toimistojen ja valvomoiden sisäympäristön kehittämiseksi. Sisäympäristön laadun lisäksi kehitettävää on sisäympäristöasioihin liittyvissä toimintatavoissa, kuten rakennusten ylläpidossa, sisäilmaprosessien ja vastuiden selkeyttämisessä sekä viestinnässä.